Elämänenergia

Närästys ja refluksitauti

2012-02-04T21:52:00.001+02:00

Mitä närästys on?
Närästys on ruokatorven sairauksissa keskeinen oire kiputilojen ja nielemisvaivojen rinnalla. Närästys tuntuu epämääräisenä polttavana tunteena rintalastan takana. Se voi tuntua pienellä alueella, toisinaan se tuntuu laajemmin rintalastan ja ylävatsan seudulla. Joillakin kipu säteilee selkäänkin.

Oireet ilmaantuvat usein aterian jälkeen. Närästys voi olla kivuliasta, polttavaa tunnetta. Suussa voi tuntua hapan maku. Vaiva voi säteillä kurkkuun ja se pahenee yleensä makuulla ollessa. Hapan mahansisältö aiheuttaa kipua kun se nousee ruokatorveen. Närästys liittyy mahasisällön ylösvirtaukseen eli refluksiin. Mahasisällön nousu ruokatorveen asti on normaali ilmiö. Närästysoireen ilmaantuminen edellyttää, että ruokatorvi on herkistynyt mahalaukun sisällön suolahapolle ja / tai sapelle.

Ikä, tupakointi ja ylipaino lisäävät närästysoireita. Raskauden aikana närästys on yleistä. Kumartelu ja nostelu saattavat pahentaa oireita. Myös kuumaa tai hapanta syödessä (alkoholi, sitruuna) oireet voivat pahentua.

Refluksitautiin voi liittyä ruoan joutuminen henkitorveen, joka aiheuttaa toistuvia hengitystieinfektioita. Erityisesti lapsilla ja vanhuksilla tämä voi aiheuttaa yöllisiä yskäkohtauksia. Tällä on epäilty olevan osuutta myös astman synnyssä.

Närästyksen ja refluksin syistä
Mahan sisällön nousu ruokatorven puolella on närästyksen ja rinnanaluspoltteen keskeinen mekanismi. Oireita aiheuttavia sairauksia ovat mm:

refluksisairaus, johon voi liittyä ruokatorventulehdus
ruokatorven muut motoriset häiriöt kuten alasulkijan jatkuva laukeamaton kouristus, epämääräiset kouristukset ja ns. pähkinänsärkijäruokatorvi
klassinen mahahaavatauti
mahalaukun tyhjenemishäiriöt
ärtyvän suolen oireyhtymä
ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet
palleatyrä on usein oireeseen myötävaikuttava tekijä, kuitenkaan valtaosaan palleatyristä ei liity refluksioireita
runsas ylipaino
jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa refluksia

Liikahappoisuus ja hapoton maha
Kun hapan mahansisältö nousee ruokatorveen, se aiheuttaa kipua ja närästystä. Kun ruokatorven limakalvon suojamekanismit ovat pettäneet, voi hapan mahansisältö aiheuttaa refluksitaudin kaikkine ongelmineen. Runsaaseen suolahapon eritykseen liittyy usein mahahaava, sen erikoismuoto ns. peptinen ulkus sekä mahalaukussa ja / tai pohjukaissuolessa todetut limakalvovauriot. Siksi lääketieteessä käytetään mahahappoa neutraloivia lääkkeitä. Näitä lääkkeitä ovat suolahappoa neutraloivat valmisteet (ilman alumiiniyhdisteitä tai niiden kera) sekä suolahapon erityksen estäjävalmisteet. Mahalaukun heikentynyt kyky tuottaa suolahappoa tai tuoton esto suolahapon erityksen estäjävalmisteilla pitkäaikaisessa käytössä refluksitaudissa johtavat vähähappoisuuteen.

Usein potilaiden oireet voidaan tulkita johtuvan liikahappoisuudesta, vaikka kyseessä olisikin suolahapon heikentynyt eritys. Mikäli suolahappoa erittyy liian vähän, valkuaisaineiden sulatus heikentyy. Myös mahanesteiden antiseptinen vaikutus heikkenee. Ruoan mukana tulee mikrobeja, jotka eivät kuole vähähappoisessa mahassa ja täten voivat aiheuttaa limakalvovaurioita ja dysbioosia.

Mikäli käytetään pitkään suolahaponestolääkitystä, saattaa myös suolahapon tuottoa säätelevien hormonien eritys kasvaa tavallista suuremmaksi, mikä johtaa suolahapon tuoton jatkumiseen vielä tyhjään mahaan. Seurauksena voi olla vatsakipuja ja röyhtäilyä.

Yli puolet 60-vuotiaista ja sitä iäkkäämmistä kärsii liian vähäisistä mahahapoista. Suolahapon puutetta on syytä epäillä erityisesti jos kärsii seuraavanlaisista oireista:

ylävatsaturvotus, röyhtäilyt, poltot, ilmavaivat heti ruokailun jälkeen
erityisen täysi olo ruokailun jälkeen
lisäravinteiden aiheuttama pahoinvointi
ruoka-allergiat
ripuli tai ummetus

Jos potilas on käyttänyt lääkkeitä, jotka estävät suolahapon eritystä eikä niistä ole ollut mitään apua, on mahdollista, että syyn taustalla olisikin suolahapon vajaus. Varsin yksinkertainen ja luotettava testi mahalaukun happamuuteen on, että kun ruoansulatusvaivoja tuntuu, niin nautitaan ruokalusikallinen omenaviinietikkaa tai sitruunamehua. Jos vaivat helpottuvat tai häviävät kokonaan, kyseessä voi olla liian vähäiset mahahapot. Jos viinietikka auttaa, sitä kannattaa käyttää ruokailun yhteydessä jatkossakin. Olemassa on myös suolahappoa sisältäviä lääkkeitä.

Hapottoman vatsan oireita lisäävät mm. teollisesti valmistettu ruoka, kahvi, voimakkaat mausteet ja rasvainen ruoka. Kannattaa myös varmistaa ettei oireiden taustalla ole esim. laktoosi-intoleranssi, keliakia tai ruoka-aineallergia.

Mistä apua närästykseen ja refluksiin?

sängynpään kohottaminen yli 15 cm
ylipainoisilla laihduttaminen
usein syödyt pienet ateriat ja ilta-aterioiden välttäminen
ärsyttävien ruokien välttäminen kuten sitrushedelmät, tomaatti, kahvi, alkoholi, voimakkaat mausteet, rasvainen ruoka
tupakoinnin lopettaminen

Mistä lisäravinteista voisi olla apua?
Antioksidanttihoito on ravitsemushoitoa vitamiineilla, hivenaineilla, rasvahapoilla, aminohapoilla, luonnonlääkkeillä ja tietyillä kemiallisilla lääkevalmisteilla, joilla on solujen rakenteita suojaavia ja korjaavia vaikutuksia. Tavallisimpia antioksidantteja ovat A- , B- , C- , E-vitamiinit ja ubikinoni sekä beetakaroteeni. Tukihoidossa tärkeitä hivenaineita ja mineraaleja ovat mm. seleeni , mangaani , sinkki, magnesium , kupari, kromi, vanadiini ja kalium. Moni närästyksestä ja refluksista kärsivä on saanut huomattavan avun antioksidanttihoidosta.

Pii on elimistölle välttämätön alkuaine ja on ilmeistä että suurin osa suomalaisista kärsii jonkinasteisesta piin puutoksesta. Pii vaikuttaa mm. ihoon, kynsille, hiuksille, limakalvoihin ja tukikudoksiin. Geelimäiset piihappovalmisteet ovat hyväksi etenkin ruoansulatuskanavan limakalvoille.

Ruoansulatuskanavan yläosaa tehokkaasti lääkitsevät mm. superruoat klorella, spirulina ja vehnänoras. Esim. klorellalla on monipuolinen ravitsemuskoostumus ja se vaikuttaa tulehtuneisiin limakalvoihin paikallisesti ja tehokkaasti. Se sitoo ympäristömyrkkyjä ja tehostaa ravitsemuksellisesti elimistön myrkynpoistojärjestelmiä.

A-vitamiini suojaa limakalvoja ja toimii antioksidanttina. Se on tärkeä ruoansulatuskanavan limakalvoille. Se tehostaa limakalvojen uusiutumista ja ylläpitää luonnollista vastustuskykyä. Limakalvoja korjaava vaikutus saadaan n. 15000-25000 kansainvälisen yksikön päiväannoksella.

Suoliston pintasolukon uusiutumiselle tärkeitä ovat mm. A-, B-, C-, D- ja K-vitamiinit sekä sinkki, kupari ja magnesium. Mikäli keho ei saa tarpeeksi tärkeitä mikroravinteita paitsi mahalaukun myös ruoansulatuskanavan sisäkerros eli epiteeli uusiutuu vain osittain tai hitaasti.

Tulehduskierrettä voidaan pyrkiä katkaisemaan tukilääkityksen (mm. antioksidantit) lisäksi luonnonmukaisella antibioottilääkityksellä, esim. greipinsiemenöljyuutteen on tutkimusten mukaan todettu tehoavan moniin bakteereihin, viruksiin ja parasiitteihin.

Yskänärsytykseen voivat auttaa mm. timjami, piparminttu, kihokki ja anisruoho.

Limakalvojen toimintaa aktivoivia ja sen uudistumista tehostavia rohtoja ovat piparjuuri, väinönputki, timjami ja mäkimeirami. Mahahapon tuotannon ollessa alhainen, useat happamat kasvit, marjat ja hedelmät ovat hyödyllisiä, kuten karpalo, puna- ja mustaherukka sekä hapankaali. Kaalituoremehu lisää mahan limakalvon uusiutumista, vähentää tulehdusta sekä närästystä. Myös perunamehulla voi olla samantyyppinen vaikutus.

Ylemmän ruoansulatuskanavan tulehdustiloissa fosfolipidejä sisältävät lisäravinteet voivat olla avuksi. Maitohappobakteerit ovat tärkeä osa suoliston tukihoitoa.

Sairastiloissa tarvitaan yksilöllinen tehokas lääkehoito erilaisilla luonnonlääkkeillä ja pienoisravintotekijöillä mukaan lukien vitamiinit, hivenaineet, rasvahapot ja aminohapot.

Lähde: Kaarlo Jaakkolan kirja Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla, Mividata 2009

Ruuansulatuksen apuna kannattaa käyttää myös ruuansulatusentsyymeitä, jotka voivat helpottaa närästystä ja refluksitautia. Esimerkiksi Digest Gold on erittäin laadukas valmiste.

Myös elimistössä olevat parasiitit voivat aiheuttaa närästystä ja refluksia. Siinä tapauksessa elimistön puhdistuskuurit mm. yrteillä voivat tuoda helpotusta. Myös zapperin käytöstä voi silloin olla apua.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät

2011-10-01T21:53:00.002+03:00

Miksi valtimojäykkyys on tärkeä mittari sydänsairauksien kannalta?

Yleisesti tiedetään, että liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä lepo, stressin välttäminen ja tupakoimattomuus pienentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskiä lisäävät mm. ylipaino, korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja diabetes. Mutta harvemmin puhutaan valtimonjäykkyydestä, jonka monet tutkijat arvioivat olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä kun arvioidaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Eli mitä jäykemmät ja joustamattomammat valtimot ovat, sitä suurempi riski on sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Valtimoilla on tärkeä merkitys. Niiden tehtävä on liikuttaa verta ympäriinsä kehossa verenkierron välityksellä. Veri kuljettaa kaikki hormonit, ravinteet ja hapen mitä solut kehossa tarvitsevat kasvaakseen, selviytyäkseen ja toimiakseen. Se kuljettaa myös kuona-aineet pois soluista paikkoihin missä ne voidaan erittää ulos kehosta. Veri muodostaa olennaisen osan immuunijärjestelmää. Jotta veri voisi toimia kunnolla kuljetussysteeminä, on olennaisen tärkeää, että valtimot ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Esim. ikääntyessä valtimot eivät ole enää niin joustavia ja pehmeitä kuin aiemmin. Jäykistyessään ne eivät voi enää toimia niin hyvin kuin aiemmin. Tästä seuraa suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Miksi valtimojäykkyys lisää riskiä saada sydänkohtaus, sydänhalvaus tai aivoinfarkti?

Valtimojäykkyys on yksi pääsyistä sydän- ja verisuonitauteihin, koska kun valtimot jäykistyvät, ne tulevat vähemmän joustavimmiksi mikä taas vaikuttaa niin että sydämen pitää toimia entistä enemmän saadakseen saman määrän verta pumpattua valtimoihin.

Tämän seurauksena sydän rasittuu entistä enemmän, systolinen verenpaine ja pulssipaine nousevat, vasemman sydänkammion rasitus nousee ja sydän ei saa yhtä paljon happirikasta verta. Nämä lisäävät riskiä saada esim. sydänkohtaus, sydänhalvaus ja aivoinfarkti. Valtimojäykkyys on tärkeä syy korkeaan verenpaineeseen vanhemmilla ihmisillä, mikä taas vuorostaan on riskitekijä aivoinfarktiin, sepelvaltimotautiin, sydänkohtaukseen ja sydänhalvaukseen. Ikävää on, että valtimojäykkyyttä ei välttämättä huomaa lainkaan ja se on usein oireeton.

Bio Clip Cuff on uusi mittalaite valtimoiden terveydentilan mittaamiseen

Tiedemiehet ovat nyt kehitelleet laitteen uusinta teknologiaa käyttäen. He ovat onnistuneet osoittamaan, että pulssiaaltojen mittaaminen on tapa arvioida valtimojäykkyyttä. Tärkeää on näiden pulssiaaltojen nopeuden mittaaminen, koska niiden nopeus riippuu valtimoiden joustavuudesta, pulssiaaltojen nopeuden kasvaessa sitä mukaa kun valtimot tulevat jäykemmiksi ja kankeammiksi.

Ongelma on aiemmin ollut se, että pulssiaaltojen mittaaminen on vaatinut todella kalliin laitteen ostamista, mikä on tarvinnut liittää tietokoneeseen. Viimeaikainen teknologinen kehittyminen on kuitenkin nyt mahdollistanut sen, että tämä teknologia on saatavilla nyt ensimmäistä kertaa kotikäyttöön, Bio Clip Cuff -laitteen muodossa. Laite on kehitetty niin, että sillä voi yksinkertaisesti ja helposti saada tarvittavat tiedot valtimoiden terveyden tarkkailemiseen ja tulokset saa minuutissa.

Bio Clipp Cuff kertoo valtimoiden jäykkyysarvon, verenpaineen lukemat (systolinen ja diastolinen) sekä pulssin. Monien tutkijoiden mielestä nämä kolme tekijää ovat merkittävimmät arvioitaessa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Valtimoiden jäykkyysarvo näkyy kaaviona, mikä ilmaisee ovatko valtimot normaalit (vihreä alue), jäykkenemässä (keltainen alue) vai jäykät (punainen alue). Laite säilyttää 30 viimeisintä mittaustulosta ja kertoo niiden keskiarvon. Tämä helpottaa oman tilansa seurantaa.

Kun tietää mitä oman kehon sisällä tapahtuu, voi tehdä tarpeellisia muutoksia omiin elintapoihinsa parantaakseen valtimoiden terveyttä ja näin vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Bio Clip Cuff on Profound Productsin rekisteröity tuotemerkki. Laite ei ole lääketieteellinen laite ja sen arvoja voidaan pitää suuntaa antavina. Laite ei diagnosoi sairautta eikä se korvaa lääkärissä käyntiä. Lähde: IAS.

Voiko Asetyyli-L-Karnitiini ja Alfalipoiinihappo Lisätä Voimaa, Parantaa Suorituskykyä ja Ehkäistä Vanhenemista?

2011-04-01T11:28:00.007+03:00

Tieteellinen kiinnostus alfalipoiinihappoa (ALA) ja asetyyli-L-karnitiinia (ALC) kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti ja näistä on parhaillaan lukuisia tutkimuksia meneillään. Hiirillä tehdyt tutkimukset ovat vaikuttaneet rohkaisevilta, joten nyt tutkitaan seurauksia ihmiskäytössä, ja voidaanko nämä ravintolisät ottaa käyttöön suorituskyvyn parantamiseksi. Syy kiinnostuksen lisääntymiseen on Kaliforniassa tehty tutkimus, jonka tuloksena löydettiin voiman, muistin ja energian merkittävä lisääntyminen tutkimuskohteena olleilla iäkkäillä hiirillä. Tässä tutkimuksessa hiirille annettiin asetyyli-L-karnitiinia ja alfalipoiinihappoa ja tarkkailtiin auttaisiko se lisäämään mitokondriossa tuotetun energian määrää.

Karnitiini on aminohappo, joka kuljettaa rasvahappoja solujen sisällä mitokondrioon, missä he hapetetaan energiaksi. Asetyyli-L-karnitiini on hyvin samankaltainen kuin aminohappo karnitiini. Sitä ei ole mielletty välttämättömäksi ravintoaineeksi, koska elimistö pystyy tuottamaan karnitiinia tarvitsemansa määrän. Siitä huolimatta karnitiinilisä saattaa parantaa tiettyjen kudosten energiantuotantoa. Asetyyli-L-karnitiinitasot alkavat laskea 40 ikävuoden jälkeen.

Asetyyli-L-karnitiini (ALC) on vesiliukoinen ja läpäisee helposti solujen seinämät tavoittaen sellaiset kehon osat, joihin L-karnitiini ei pääse. Asetyyli-L-karnitiini on myös osallisena tärkeän aivojen välittäjäaineen, asetyylikoliinin, tuotannossa ja se pystyy myös luovuttamaan asetyyliryhmänsä lukuisiin muihin biokemiallisiin reaktioihin. Tästä johtuen monissa tutkimuksissa on havaittu aivojen toiminnan lisääntymistä.

Alfalipoiinihappo (ALA) on antioksidantti, jota esiintyy luontaisesti ruuassa, kuten pinaatissa, parsakaalissa, naudanlihassa, hiivassa sekä elimissä, kuten munuaisissa ja sydämessä. Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen, mikä mahdollistaa sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. Alfalipoiinihappo voi toimia antioksidanttina, joka kykenee käyttämään uudelleen muita antioksidantteja, kuten C- ja E-vitamiinia sekä koentsyyminä osallistuen energiantuotantoon. Antioksidanttiroolin lisäksi alfalipoiinihappo nostaa myös hermoston toiminnan kannalta kriittisen glutationin tasoja.

Asetyyli-L-Karnitiinin hyödyt

Elimistö hyötyy asetyyli-L-karnitiinista lukuisin eri tavoin.Yksi suurimmista hyötyjistä on muisti. Tutkimuksissa on osoitettu asetyyli-L-karnitiinin auttavan lisäämään ajatustoimintaa ja parantamaan muistia. Alla on lueteltuna muutamia asetyyli-L-karnitiinilla tutkitusti todistetuista hyödyistä.

Parantunut muisti iäkkäillä.
Parantunut muisti alkoholia runsaasti nauttivilla. Asetyyli-L-karnitiinilisä näyttää parantavan muistia 30-60 -vuotiailla, joiden alkoholinkäyttö on aiheuttanut ongelmia pitkällä aikavälillä kyvyssä käsittää asioita.
Diabeteksen aiheuttaman hermovauriokivun (neuropatia) vähentyminen. Asetyyli-L-karnitiini vähentää kipua parhaiten niillä, joilla diabetes on todettu vasta vähän aikaa sitten tai jotka eivät ole kontrolloineet kunnolla 2-tyypin diabetestaan.
Peyronien taudin hoidossa (miesten sairaus, jonka keskeinen oire on siittimen alueelle muodostuva plakki tai kova, sidekudoksinen kyhmy). Asetyyli-L-karnitiini on tehokkaampi kuin lääkeaine nimeltä tamoxifen vähentämään kipua ja hidastamaan tilan huononemista.
Miesten hedelmättömyyden hoidossa, joka on aiheutunut sukuelinten alueella olleesta tulehduksesta (eturauhanen, rakkularauhaset ja lisäkives). Asetyyli-L-karnitiinin nauttiminen yhdessä L-karnitiinin kanssa kuuden kuukauden ajan vaikuttaa lisäävän sperman määrää ja liikkuvuutta. Karnitiineja nautitaan seuraavat kaksi kuukautta yhdessä tulehduskipulääkkeen (NSAID, kuten aspiriini) kanssa.
Ikääntymiseen liittyvän testosteronitasojen alenemisesta johtuvien oireiden hoitoon (miesten menopaussi). Asetyyli-L-karnitiinin nauttiminen yhdessä propionyyli-L-karnitiinin kanssa auttaa helpottamaan mieshormonitasojen alenemisesta johtuvia oireita. Tämän kombinaation nauttiminen 6 kuukauden ajan vaikuttaa parantavan seksuaalista kyvykkyyttä, masennusta ja uupumusta samalla tavoin kuin testosteroni.
Aivoverenkierron parantuminen. Jo yksi annos Asettyyli-L-karnitiinia suonensisäisesti annettuna näyttää parantavan lyhyellä aikavälillä veren virtausta aivoissa niillä, joilla on huono aivoverenkierto.
Alzheimerin taudin hoidossa. Asetyyli-L-karnitiini auttaa parhaiten niitä, joilla Alzheimerin taudin puhkeamisesta ei ole kauan, jotka ovat alle 66-vuotiaita ja joiden taudin eteneminen on nopeaa.
Geneettinen Fragile-X-oireyhtymä voi aiheuttaa kehitysvamman kera käyttäytymishäiriöitä, kuten yliaktiivisuutta. Tutkimus, johon osallistui 17 poikaa, osoitti asetyyli-L-karnitiinin vähentävän kyseisestä oireyhtymästä johtuvaa yliaktiivisutta.

L-Karnitiini VS Asetyyli- L-karnitiini

L-karnitiini on vitamiinin kaltainen molekyyli, joka avustaa lukuisissa elimistön toiminnoissa. Sen tärkein toiminto on stimuloida rasvojen palamista. L-karnitiinia on pääasiallisesti lihaksissa. Karnitiinia tarvitaan rasvahappojen kuljettamiseen mitokondrioihin. Mitokondriot ovat solujen konehuoneita, jotka tuottavat energiaa elimistön tarpeisiin. Energia tuotetaan mitokondrioissa rasvaa polttamalla. Karnitiinilisä varmistaa lihasten riittävän hapensaannin, jota mitokondriot tarvitsevat energiantuotantoon. Hapensaannista tulee erittäin tärkeää kuntoillessa. Pitkäaikainen intensiivinen ja säännöllinen harjoittelu johtaa karnitiinin puutteeseen. Tällöin karnitiinilisä on välttämätön lihasten terveyden ja toimivuuden ylläpitämiseksi. Lihas tarvitsee säännöllisesti riittävän määrän karnitiinia toimiakseen optimaalisesti.

L-karnitiinille ei ole annettu saantisuosituksia. Kuitenkin joillakin yksilöillä on geenivirhe, joka estää kehoa tuottamasta L-karnitiinia. Lisäksi sairaudet maksassa, munuaisissa tai aivoissa voivat estää karnitiinin tuotannon. Myös tietyt lääkkeet voivat alentaa karnitiinitasoja. Sydänlihas on suuresta energiantarpeestaan johtuen erityisen haavoittuvainen karnitiinin puutteelle.

Terapeuttiselle tasolle päästäkseen pelkkä ruokavaliosta saatava karnitiini ei riitä, vaan tarvitaan ravintolisän käyttöä. L-karnitiini toimii parhaiten yhdistettynä koentsyymi Q10:n kanssa. Toisaalta karnitiinia tulee käyttää jonkin aikaa ennen kuin sen suotuisat vaikutukset ilmenevät (useimmiten 10-14 vrk).

L-karnitiini toimii yhdessä pantoteenihapon (B5-vitamiini) kanssa. Pantoteenihappoa esiintyy hyvin harvoin jos lainkaan vapaana happona. Sen sijaan sitoutuneessa muodossa sitä on kaikissa soluissa . Pantoteenihappo on rakenneosana elävälle organismille tärkeässä koentsyymi A:ssa. Koentsyymi A:n ja rasvahapposyntetaasin osana pantoteenihapon tehtävänä on vapauttaa energiaa hiilihydraateista, glukoneogeneesissä, rasvahappojen synteesissä ja pilkkoutumisessa, sterolien ja steroidihormonien synteesissä, porfyriinien ja asetyylikoliinin synteesissä sekä yleensä asylaatioreaktioissa. Siten pantoteenihappo alentaa kolesteroli- ja triglyseriditasoja. Pantoteenihappo estää kolesterolisynteesiä ja kiihdyttää rasvojen palamista mitokondrioissa ja samanaikaisesti lisää HDL-kolesterolia.

Karnitiinia käytetään ensisijaisesti sydämen toimintaan liittyviin häiriöihin. Tutkimuksista saatujen todisteiden valossa sitä voidaan käyttää yhdessä perinteisen anginan (rintakivun) hoidon kanssa vähentämään oireita ja lääkityksen tarvetta. Yhdistettynä perinteiseen hoitoon se voi myös alentaa sydänkohtauksen jälkeistä kuolleisuutta.

Tietyt tutkimukset viittaavat myös siihen, että siitä voi olla hyötyä ajoittaiseen katkokävelyyn sekä sydämen vajaatoimintaan. Lisäksi muutamat tutkimukset osoittavat, että karnitiinista voi olla apua kardiomyopatiassa.

Keuhkoahtaumatautia (emfyseemaa) sairastavat hyötyvät karnitiista sen lisätessä fyysisen rasituksen sietokykyä.

Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että karnitiini voi olla varsin hyödyllinen tasapainottamaan verensokeria 2-tyypin diabeetikoilla, samoin kuin ehkäisemään diabetekseen liittyvä autonomisen hermoston toimintahäiriö.

Jonkin verran on näyttöä myös siitä, että karnitiini voi parantaa kolesteroli- ja triglyseriditasoja sekä auttaa pikkuaivojen rappeutumasta kärsiviä. (Pikkuaivojen keskeinen tehtävä on koordinoida lihasliikkeitä ja liikesarjoja ja liikkeiden ajoitusta yhdessä tyvitumakkeiden ja motorisen aivokuoren kanssa.)

Eräs tutkimus ehdottaa, että karnitiini voi auttaa kroonisesta väsymyssyndroomasta kärsiviä. Myös kilpirauhasen liikatoimintaan karnitiilla voi olla suotuisa vaikutus.

Lisää tieteellisiä todisteita ja faktoja Asetyyli-L-Karnitiinista

L-karnitiini – Asetyyli-L-karnitiini ja angina

Karnitiini on hyvä lisä anginan standarditerapiaan. Eräässä kontrolloidussa tutkimuksessa 200 henkilöä otti päivittäin 2g L-karnitiinia tai jäi hoitamatta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet jatkoivat heille määrättyjen lääkkeiden käyttöä normaalisti. Karnitiinia ottaneiden tulokset paranivat monissa sydämen toimintaa mittaavissa testeissä. Eräs tärkeimmistä oli huomattavasti parantunut kyky kuntoilla ja rasittaa itseään ilman rintakipua. Tutkimukseen osallistuneista 70 henkilön osalta pystyttiin myös vähentämään lääkitystä oireiden vähennyttyä.

Asetyyli-L-karnitiini ja valtimoiden kovettumatauti

Valtimoiden kovettumatautia tai ateroskleroosia sairastavilla on usein vaikeuksia kävellä huonontuneen jalkojen verenkierron seurauksena. Jopa hyvin lyhyt kävelymatka voi aiheuttaa kipua. Vaikkei karnitiini lisääkään veren virtausta, se näyttää parantavan lihasten toimintakykyä vaikeissa olosuhteissa.

L-Karnitiini – Asetyyli-L-karnitiini ja sydämen vajaatoiminta

Useissa pienemmissä tutkimuksissa on havaittu karnitiinin helpottavan sydämen vajaatoiminnan oireita. Eräässä tutkimuksessa karnitiinin käytön hyödyt säilyivät 60 päivää hoidon lopettamisen jälkeen.

Asetyyli-L-karnitiini ja sydänkohtaus

Karnitiini voi auttaa alentamaan kuolleisuutta sydänkohtauksen jälkeen. 12 kuukautta kestäneessä kaksoissokkotutkimuksessa sydänkohtauksen kokeneet 160 henkilöä saivat päivittäin 4 g L-karnitiinia tai lumelääkettä perinteisen lääkityksen ohella. Kuolleisuus karnitiinia saaneilla oli huomattavasti alhaisempi (1,2%) kuin placebo-ryhmällä (12,5%). Parannusta havaittiin myös sykkeessä, verenpaineessa, veren rasva-arvoissa ja rintakivuissa. Vielä suuremmassa kaksoissokkotutkimuksessa, johon osallistui 472 henkilöä, havaittiin karnitiinin parantavan eloonjäämismahdollisuutta jos sitä annettiin 24 tunnin sisällä sydänkohtauksesta.

Huom. Karnitiinia käytettiin perinteisen hoidon rinnalla, ei korvaamaan sitä.

Keuhkoahtaumatauti

Kaksoissokkotukimusten mukaan L-karnitiini voi parantaa fyysisen rasituksen toleranssia tehostamalla keuhkojen ja muiden lihasten hyötysuhdetta.

Asetyyli-L-karnitiini ja Alzheimerin tauti

Lukuisat tutkimukset ovat todistaneet Asetyyli-L-karnitiinin hyödyistä Alzheimerin taudin ja dementian hoidossa.

L-Karnitiini – Asetyyli-L-karnitiini ja masennus

Kaksoissokkotutkimus 60 seniori-ikäisellä, lievästi masentuneella osoitti päivittäisen 3 g:n karnitiinilisän parantaneen huomattavasti oireita 2 kuukautta kestäneen testijakson aikana lumeryhmään verrattuna. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu positiivisia tuloksia.

L-Karnitiini – Asetyyli-L-karnitiini ja kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen suurentuminen (struuma) voi johtua monista eri syistä syöpä ja jodin puutos mukaan lukien. Joskus suurentuneelle kilpirauhaselle ei löydetä mitään tunnettua syytä. Tällöin puhutaan “hyvänlaatuisesta struumasta”. Näissä tapauksissa hoito koostuu useimmin kilpirauhashormonipillereistä. Tämä johtaa kilpirauhasen toiminnan hidastumiseen ja struuman kutistumiseen. Tällä voi olla myös ei-toivottuja vaikutuksia, kuten kilpirauhasen liikatoiminnan oireita (liikaa kilpirauhashormonia). Näitä ovat sydämentykytys, hermostuneisuus, painon lasku ja luuston haurastuminen.

Kontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen mukaan monet näistä oireista helpottuivat L-karnitiinin käytöllä. Tämä kuusi kuukautta kestänyt tutkimus osoitti L-karnitiinin tehokkuuden niillä 50 naisella, jotka ottivat kilpirauhashormonia hyvänlaatuiseen struumaan. Tulokset osoittivat, että 2 tai 4 gramman päivittäinen karnitiinilisä suojasi luustoa ja lievensi kilpirauhasen liikatoiminnan muita oireita.

Asetyyli-L-karnitiinin turvallisuus

Kaikki L-karnitiinin muodot vaikuttavat turvallisilta. Siitä huolimatta henkilöt, joilla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, tai arvot ovat rajamailla, tulisi välttää karnitiinilisän käyttöä, sillä se saattaa heikentää kilpirauhashormonin toimintaa. Myös dialyysihoitoa saavien tulisi konsultoida hoitavaa lääkäriä ennen karnitiinilisän ottamista.

Alfalipoiinihapon hyödyt ja sivuvaikutukset

Saantisuosituksia noudattamalla alfalipoiinihapon käytöllä ei ole havaittu haitallisia sivuvaikutuksia. Haittavaikutukset ilmenevät vasta korkeilla pitoisuuksilla. Näitä voivat olla vatsavaivat, pahoinvointi, ripuli, ilmavaivat tms. Massiivinen yliannostus voi johtaa verensokerin laskuun. Alla on lueteltuna muutamia alfalipoiinihapon tutkitusti todistetuista hyödyistä.

Alfalipoiinihappo auttaa B-vitamiineja tuottamaan energiaa ravinnosta saaduista hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista.
Alfalipoiinihappoa käytetään sairaaloissa suonensisäisesti hoitamaan akuutteja myrkytyksiä, jotka vaikuttavat maksan toimintaan.
Alfalipoiinihappoa käytetään diabeettisen neuropatian hoidossa (diabeettinen hermovaurio).
Tutkimusten mukaan alfalipoiinihappolisästä voi olla hyötyä hoidettaessa esim. HIV:iä, glaukoomaa ja maksasairauksia.
Alfalipoiinihappo auttaa ehkäisemään diabeetikoilla esiintyvän hermoperäisen sydämen vaurioitumisen aiheuttaman äkillisen kuoleman.
Alfalipoiinihaposta on myös hyötyä ikääntyvien aivotoiminnan säilyttämisessä. Lisäksi se voi parantaa pitkäaikaismuistia sairauksissa, kuten Alzheimerin tauti.
Alfalipoiinihappo auttaa suojelemaan aivosoluja aivoinfarktin jälkeen.
Antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta alfalipoiiinihappo voi myös auttaa kehoa suojelemaan syövältä.Tästä on lukuisia tutkimuksia meneillään.
Kihelmöinnistä tai raajojen puutumisesta kärsiviä alfalipoiinihappo voi auttaa lisäämällä veren virtausta hermoihin ja siten ehkäisemällä tämän.
Eräs alfalipoiinihapon hyödyistä on sen kyky suojella maksaa hepatiitilta ja muilta maksasairauksilta. Se auttaa maksaa suojautumaan haitallisilta solumuutoksilta ja avustaa poistamaan toksiineja kehosta.
Alfalipoiinihappo estää haitallisten toksiinien (saasteet, kemikaalit, alkoholi, säilöntäaineet) imeytymistä verenkiertoon ja minimoi siten niiden haittavaikutukset.
Alfalipoiinihapon on todistettu olevan tehokas myös ihonhoidossa ja hidastamassa ikääntymistä.

ALA on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.

Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.

Asetyyli- L-karnitiini & Alfalipoiinihappo ja vanheneminen

Tutkimukset L-karnitiinilla ovat osoittaneet, että sen synerginen vaikutus yhdessä alfalipoiinihapon kanssa pystyy taistelemaan tehokkaasti ikääntymistä vastaan. Nämä kaksi ravintoainetta yhdessä auttavat myös taistelussa diabetesta vastaan, oppimiskyvyn ja immuniteetin säilyttämiseksi, energiantuotannon ja sydämen terveyden hyväksi ja suojelemaan kehoa myrkyiltä ja säteilyltä.

Ympäristömyrkkyjen Yhteys Alzheimerin Tautiin Ja Autismiin

2011-02-16T20:35:00.005+02:00

Yksi tärkeimmistä Alzheimerin taudin ja muiden aivosairauksien jyrkkään lisääntymiseen vaikuttavista tekijöistä on ollut altistuminen ympäristömyrkyille, erityisesti toksisille metalleille kuten alumiini ja elohopea. Toinen vaikuttava tekijä, joka on paljolti jäänyt huomioon ottamatta, on lääkkeiden käyttö.

Tutkimuksissa nämä talous-, maanviljelys- ja kaupalliset kemikaalit liitetään jatkuvasti aivosairauksiin Alzheimerin tauti mukaan lukien. Organofosfaattia sisältävät kasvinsuojeluaineet, liuottimet ja pehmentimet tuhoavat asetyylikoliinia, joka edistää hermoimpulssien kulkua aivoissa. Kasvinsuojeluaineet ja muut organofosfaatteja sisältävät tuotteet tappavat hyökkäämällä hyönteisten hermostoa vastaan – ja myös ihmisten.

Kemikaalien aiheuttama neurologinen hyökkäys on monimutkainen, jatkuva prosessi. Niiden vaikutukset voivat olla kumulatiivisia ja oireiden ilmeneminen tai täydellisen sairauden puhkeaminen voi kestää vuosia.

Kuinka minimoida kemiallinen altistus

Viljele omassa puutarhassasi aina kun se on mahdollista tai syö luomutuotteita ja hormonittomia lihatuotteita.
Vältä käyttämästä amalgaamipaikkoja.
Juo puhdasta vettä. Ilman lisäksi vesi on
ainut aine, jota nautit elämäsi jokainen päivä. Pienimmätkin määrät kemikaaleja tai
toksisia metalleja voivat aiheuttaa ongelmia elinikäisen keräytymisen seurauksena.
Aina kun mahdollista, vältä lääkkeitä ja rokotuksia ja/tai käytä niitä mahdollisimman
vähän. Käytännöllisesti katsoen kaikki lääkkeet vaikuttavat aivojen kemiaan joko
suoraan tai epäsuorasti muuttamalla hormoni-, kivennäis- tai aineenvaihduntaväyliä
kehossa. Lääkkeillä on oma luettelo niiden toksisista sivuvaikutuksista. Lääkkeiden
käyttäminen yhdessä ja/tai pitkäaikaisesti vain moninkertaistaa niiden toksiset vaikutukset,
joista et ehkä ole tietoinen, ennen kuin vaurioita on tapahtunut.

Olemassa olevien toksiinien poistaminen

Ensin on saatava erityselimet toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Paksusuoli on ensimmäisenä luettelossa. Krooninen ummetus estää kehoa poistamasta toksisia kuona-aineita ja ylimääräisiä hormoneja. Pilaantuneiden proteiinien ja härskiintyneiden rasvojen jatkuva imeytyminen verenkiertoon altistaa tuhoisille yhdisteille, jotka voivat häiritä hermoston toimintaa sekä rasittaa tarpeettomasti muita erityselimiä kuten maksaa ja munuaisia.

On useita menetelmiä parantaa kehon kykyä poistaa kuona-aineita, joista tavallisimpia ovat veden juonnin lisääminen, runsaskuituinen ravinto, käyttämällä valmistetut ruoat, probiootit ja ulostetta pehmentävät aineet.

Toinen pääasiallinen toksiineja poistava elin on iho. Saunominen ja sen yhteydessä otettu huokea vitamiini – niasiini (100 mg kolme kertaa päivässä) – on parhaita menetelmiä parantaa ihon kykyä eliminoida myrkkyjä.

Lyijyn ja muiden metallien poistaminen

Nykyinen ympäristömme, ravintomme ja vetemme väistämättä altistavat meidät kaikki tietyssä määrin toksiineille, jotka ajan pitkään vaikuttavat aivojen toimintaan. Tämän altistuksen minimoimisen lisäksi on välttämätöntä, että lisäämme myös luonnollisten kelatoivien aineiden määrää ruokavalioomme.

Kelatoivat aineet ovat kemiallisia yhdisteitä, luonnollisia tai synteettisiä, jotka sitoutuvat metalli-ioniin ja muodostavat
vakaan yhdisteen, joka voidaan sitten kuljettaa kehosta ulos vaarattomasti.

Kelaatio on erityisen tehokas poistamaan toksisia metalleja kuten elohopeaa, lyijyä, kadmiumia, nikkeliä, arsenikkia ja alumiinia. Luonnollisia kelatoivia aineita on runsaasti, muun muassa C-vitamiini ja rikkiä sisältävät aminohapot kuten metioniini ja kysteiini. Ota kumpaakin aminohappoa gramma päivässä. On suositeltavaa sisällyttää nämä aineet ravintolisinä päivittäiseen ravintolisäohjelmaan proteiinipirtelöjen sekä spiruliinatuotteiden kanssa.

Yrttejä ja ruokia, jotka toimivat kelatoivina aineina, ovat mm. cilantro (korianteri) ja klorella. Cilantro on todennäköisesti tunnetuin näistä. Se poistaa tehokkaasti elohopeaa, lyijyä ja alumiinia. Sitä voi vain ripotella ruokaan joka päivä tai käyttää uutteena.

Klorella on yksisoluinen kasvi. Sen soluseinämät sitova ruoansulatuskanavassa olevia toksiineja ja kuljettaa ne ulos. Kelatoimiseen tulisi ottaa 15-20 g päivässä (3-4 tl). Kannattaa aloittaa hitaasti ja lisätä vähitellen, koska klorella toimii myös ruoansulatuksessa.

Kivennäisten käyttäminen antagonisteina on yksi menetelmä metallien poistamiseksi kehosta. Kehon eri solut korjaantuvat ja uusiutuvat jatkuvasti. Välttämättömyyden pakosta keho käyttää sillä hetkellä tarjolla olevia aineita rakentamaan nämä uudet solut ja korjaamaan niiden sisäisen toiminnan. Esimerkiksi valtimoissa olevat solut tarvitsevat sinkkiä auttamaan niitä vahvistumaan ja pysymään silti joustavina. Jos ruokavaliosta puuttuu kuitenkin sinkkiä, sen sijasta voidaan käyttää toksista metallia kadmiumia, mikäli sitä on saatavana. Sinkin ja kadmiumin kemiallinen rakenne on sellainen, että korvaus voidaan tehdä ja keho jatkaa toimintaansa – vaikka paljon vähemmän tehokkaasti.

Tunnetut kivennäsantagonistit:

Kivennäinen               Toksinen metalli
kalsium                       lyijy
sinkki                         kadmium
rikki/molybdeeni          kupari
seleeni                       elohopea

Varmistamalla välttämättömien kivennäisten tasapainoisen ja jatkuvan saannin ja välttämällä altistumista ympäristön toksisille metalleille, voi keho korvata kaikki toksiset rakennuspalikat korjauksessa ja uudelleen rakentamisessa.

Alumiinin yhteys Alzheimerin tautiin

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että väestöillä, joiden juomavedessä on suurehkoja määriä alumiinia, on lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin. Alumiini on maailman runsaimmin esiintyvä metalli. Sitä on jatkuvasti ravinnossamme, vieläkin suuremmassa määrin kuin juomavedessämme.

Elimistöömme imeytyy hyvin vähän siitä 10-100 mg:n alumiinimäärästä, jonka päivittäin saamme ravinnostamme. Ruoassa olevat alumiinisuolat yhdistyvät kemiallisesti fosfaatteihin maha-suolikanavassa ruonasulatusprosessin aikana ja poistuvat vaarattomasti kehosta. Toisaalta hengittämämme alumiini imeytyy välittömästi. Nenäontelossa olevat hajuaistihermot
johtavat suoraan aivoihin. Tutkijat ovat osoittaneet, että alumiinia, tiettyjä lääkkeitä ja viruksia voidaan tavata aivokudoksesta tunnin kuluessa hengittämisestä.

Fluorattu juomavesi pahentaa asiaa

Alumiinin lisäksi, joka pääsee kehoon ruoan ja hengityksen välityksellä, juomavedessä oleva alumiini muodostaa merkittävän riskin. Vaikka suurin osa juomavedestä sisältää vain hyvin vähän alumiinia, tutkimuksissa on todettu, että veden fluori parantaa alumiinin imeytymistä. Toisin sanoen se fluorin määrä, jota käytetään juomaveden fluoraukseen, saa suuremman määrän alumiinia imeytymään ja ylittämään aivoveriesteen keräytyen aivoihin. Fluorin ja alumiinin yhdistelmän on osoitettu aiheuttavan samat patologiset muutokset aivokudoksessa, jotka tavataan Alzheimer-potilailla.

Aivan pienetkin määrät myrkyllisiä aineita juomavedessä voivat ajan pitkään kasautua elimistöön ja aiheuttaa vakavia ongelmia. Alumiini –erityisesti kun vedessä on fluoria – tahtoo keräytyä kehkoihin, maksaan, kilpirauhaseen, luustoon ja aivoihin. Kun Alzheimer-tapausten määrä jatkaa kasvuaan, alumiinin ja sairauden välinen yhteys näyttää vahvistuvan.
Koska alumiinia on niin runsaasti ympäristössämme, on mahdotonta välttää sitä kokonaan.

Toimenpiteitä, joilla voi minimoida altistuksen alumiinille:

Minimoi alumiinitölkkeihin pakattujen happamien juomien kulutus.Sama koskee pahvisia mehutölkkejä, jos ne on vuorattu alumiinilla. Monet tuotteet sisältävät sitruunahappoa, joka ei ainoastaan liuota alumiinia vaan myös lisää sen imeytymistä suolistossa.
Älä käytä alumiinisia välineitä tai keittoastioita. Siirry ruostumattomaan teräkseen, lasiin, emaloituihin tai rautaisiin
keittoastioihin.
Lue tuoteselosteet tarkasti. Alumiinia lisätään usein tuotteisiin kuten pannukakkutaikina, kakkuseoksiin, maidottomiin kermoihin, leivinjauheeseen ja jopa suolaan estämään kokkaroitumisen. Vältä tai minimoi näiden tuotteiden käyttöä.
Vältä alumiinia sisältäviä antasideja, ripulilääkkeitä ja huuhteluruiskuja. Antasidit, jotka sisältävät alumiinihydroksidia voivat aiheuttaa alumiinikerätymän.
Vaihda suihkedeodorantit joko roll-on -lajeihin, puikkoihin tai vaihtoehtotuotteisiin, joita löytyy luontaistuotekaupoista. Vältä hengittämästä alumiinia sisältäviä kaasuja. (Monet ovat siirtyneet deodoranttikristalleihin, mutta kemiallinen analyysi on osoittanut, että nekin sisältävät alumiinia.)
Varmista, että saat riittävästi kalsiumia joko ravinnosta tai lisäravinteena. Kalsium ehkäisee alumiinin imeytymistä kehoon.
Juo alumiinivapaata vettä jos mahdollista. Alumiinia käytetään laajasti veden puhdistamisessa. Veteen sekoitettuna se toimii saosteena vetäen kelluvia hiukkasia, jotka myöhemmin voidaan suodattaa pois. Valitettavasti osa liuenneesta alumiinista jää veteen.

Pii ehkäisee alumiinin kertymistä kehoon

Tutkimukset viittaavat siihen, että merkittävällä osalla väestöä saattaa olla piin puutos, ja tämä kivennäinen saattaa olla tärkeä tekijä Alzheimerin taudin ehkäisemisessä ja hoidossa. Tutkijat ovat todenneet, että pii vähentää alumiinin kerätymistä kehoon. Kun tutkijat lisäsivät piitä veteen, johon oli lisätty alumiinia, se esti alumiinia imeytymästä. Se aiheutti
myös alumiinin erittymisen lisääntymisen virtsasta ja alensi aivojen, maksan, luuston, pernan ja munuaisten alumiinpitoisuutta.

Pii on yksi runsaimmin esiintyvistä kevennäisistä planeetalla, mutta on vähän ruokia, jotka sisältävät riittävästi piitä kehon tarpeisiin. Jauhettu maissijauhe, kaura, ja peltokortetee ovat parhaita lähteitä. Olut on hyvä lähde, vaikkei sitä
todennäköisesti löydä mistään luettelosta. Olutta mahdollisesti lukuun ottamatta muut tuotteet eivät ole kovin suosittuja. Siksi on helppo ymmärtää, miksi emme ehkä saa riittävää määrää piitä ravinnostamme.

Tässä on joitakin esimerkkejä, joilla saadaan hyödyllistä piitä ruokavalioon:

Syö kauraa tai kaurahiutaleita. Kaura on erittäin ravitsevaa ja nopea tapa saada piitä sekä muita hivenaineita. Kauran on osoitettu olevan hyödyllinen kolesterolin alentamisessa, mahahaavan parantamisessa, sappirakon rauhoittamisessa, hermoston rentouttamisessa, ihon ja verenkierto-ongelmien parantamisessa sekä kilpirauhasen,
haiman ja lisääntymisrauhasen toiminnan palauttamisessa.
Peltokortetee voi auttaa parantamaan piitasoa. Tätä teetä voi löytää luontaistuotekaupoista. Juo 1-2 kupillista päivässä.
Tarkista monivitamiini-/mineraaliyhdistelmäsi sisältääkö se piitä. Jos sisältää, se on tavallisesti lueteltuna peltokortejauheena. Hyvä ylläpitoannos on 25 mg päivässä. Jos päivittäinen ravinne ei sisällä piitä, ota sitä ravintolisänä.
Kolloidinen pii ravintolisänä imeytyy kivennäisjauheita paremmin.

Elohopean yhteys Alzheimerin tautiin

Toinen aivojen terveydelle haitallinen metalli on elohopea. Elohopeamyrkytyksen vaarat ovat hyvin tunnettuja ja dokumentoituja. Elohopea on toiseksi myrkyllisin luonnollisesti esiintyvä aine maassa. (Plutoniumin sanotaan olevan myrkyllisin.) Elohopean tunnustetaan olevan yksi vaarallisimpia aineita ravinnossamme ja vedessämme, ja se on liitetty kaikkeen mielen heikentymisestä lapsilla sydäntauteihin aikuisilla. Se on mahdollinen osatekijä Alzheimerin taudin lisääntyvässä levinneisyydessä. Elohopeasaaste on niin vakava vesistöissämme nykyään, että monien uskotaan
saastuneen lopullisesti.

Ei ole liioiteltua sanoa, että jokaisella yksilöllä teollistuneissa maissa on havaittavia elohopeapitoisuuksia elimistössään. Kehon elohopeatason tutkimiseen on keinoja, mutta mikään ei ole idioottivarma – ja menetelmien paremmuus on kiistanalainen. Tunnetuin elohopeatoksisuustesti on hiusanalyysi.

On välttämättöntä tehdä kaikki voitava vähentääkseen suoraa elohopealle altistumista. Aivan yhtä tärkeää on, että toteuttaa ruokavaliota ja ravintolisäsuunnitelmaa, joka jatkuvasti auttaa poistamaan elohopeaa kehosta.

Rikki auttaa poistamaan elohopeaa

Elohopealla on vahva yhtäläisyys rikin kanssa. On runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, joilla on suuri rikkipitoisuus, joka voi auttaa poistamaan elohopeaa kehosta. Näillä ruoka-aineilla on kuitenkin rajoituksensa. Jatkuva altistuminen elohopealla saa kehon murtumaan.

Useimmiten elohopea pääsee kehoon joko sisäelinten kautta (vesi, ruoka tai amalgaamipaikat) tai hengityselinten kautta (saastekaasut tai rikkoutuneet hehkulamput). Koska ravintomme ja vetemme ovat niin laajasti saastuneet, elohopeaa on vaikea välttää kokonaan. Tässä auttavat runsaasti rikkiä sisältävät vihannekset, hedelmät ja muut ruoka-aineet. Nämä ruoat voivat sitoutua elohopeaan sen ollessa matkalla suolistossa ja poistaa sen kehosta.

Alla on osittainen luettelo runsaasti rikkiä sisältävistä ruoka-aineista. Useimmilla on vahvoja antioksidanttiominaisuuksia ja niissä on runsaasti erilaisia bioflavonoideja. Tiedämme nyt, että niillä on myös kyky lukkiutua elohopeaan ja estää sen imeytyminen kehoon.

Ristikukkaisiin kuuluvat vihannekset kuten parsa, Brysselin kaali, kaali, lehtikaali,
lehtijuurikas ja vesikrassi.
Muita vihanneksia: parsa, avokado, persilja, punapippurit ja tomaatit.
Lähes kaikki viljat, palkokasvit, pähkinät ja siemenet.
Juurikkaat kuten porkkanat, retiisit, nauriit, valkosipuli ja sipulit (mutta ei peruna).
Hedelmät: mustikat, kirsikat ja viinirypäleet.
Eläinkunnan tuotteet: juusto, munankeltuainen, liha.

Myös cilantro (korianteriuute) kelatoi tehokkaasti elohopeaa.

Runsaasti rikkiä sisältävien ruokien lisäksi on suositeltavaa käyttää ravintolisiä elohopean poistoon. Yksi erityinen ravintolisä, jonka on osoitettu poistavan elohopeaa eli kelatoivan elohopeakertymiä kehosta, on alfalipoiinihappo. Sen on todettu tasapainottavan myös Alzheimerin tautipotilaita. Alfalipoiinihapolla on erityinen kyky poistaa elohopeaa solujen sisältä ja ylittää aivoverieste.

Lähde: Alternatives (Dr Williams)

Elohopeamyrkytyksen ja autismin yhteys

AUTISMIN OIREET LAPSILLA          ELOHOPEAMYRKYTYKSEN OIREET LAPSILLA

hitaus                                               hitaus
sosiaalinen vetäytyminen    sosiaalinen vetäytyminen
vähentynyt katsekontakti vähentynyt katsekontakti
toistuva käytösmalli toistuva käytösmalli
käsien räpyttely, varpailla kävely    käsien räpyttely, varpailla kävely
kiukunpuuskat                                    kiukunpuuskat
unihäiriöt                                           unihäiriöt
kohtaukset kohtaukset

"Elohopea on vahva hermomyrkky sikiöilden ja imeväisten hermostolle...Elohopea on yhdistetty kehityshäiriöihin, kuten autismiin."
- Senaattori John F. Kerry, USA

"Lukuisat tiedemiehet ovat osoittaneet ja todistaneet luotettaviksi osoitetuilla tutkimuksilla, että elohopea-altistuksella - laajasti tunnetulla hermomyrkyllä - ja autismin kasvavalla esiintymistiheydellä on suora yhteys toisiinsa."
- Kongressiedustaja Dan Burton, USA

"Jatkuvasti lisääntyvät todisteet viittaavat Thimerosalin, lasten rokotteissa olevan elohopeapohjaisen säilöntäaineen, olevan kenties syynä autismin ja muiden lapsuusajan neurologisten häiriöiden eksponentiaaliseen kasvuun, joka leviää epimean lailla USA:ssa."
- Robert F. Kennedy, Jr., USA

"Elohopea on hermomyrkky. Ja 1990-luvulla imeväiset sekä vielä syntymättömät lapset altistuivat huomattaville elohopeamäärille kehityksen kannalta kriittisimmässä vaiheessa."
- Kongressiedustaja Dave Weldon, M.D.,USA

Tuhannet lapset ovat vapautumassa autismin oireista, kun elohopea poistetaan heidän elimistöstään asiaan perehtyneen ammattilaisen valvonnassa. Näistä käänteentekevistä uutisista voi lukea lisää Generation Rescue -järjestön sivuilta www.generationrescue.org. Generation Rescue perustettiin autististen lasten vanhempien toimesta ja sen tarkoituksena on auttaa muita samassa tilanteessa olevia vanhempia kertomalla totuus, jotta he voivat auttaa lapsiaan parantumaan.

Cilantro eli korianteriuute kelatoi kehon myrkkyjä

Korianterin kotipaikka on alun perin luultavasti Aasia ja Pohjois-Afrikka, mutta nykyään sitä viljellään joka puolella Välimeren aluetta, Marokkoa, Itä-Eurooppaa ja Intiaa. Se on puolimetrinen yrtti, jonka lehdet muistuttavat persiljaa ja pienet, punavalkoiset kukat kasvavat rykelminä.

Korianteri on ikivanha viljelykasvi ja uskotaan että Mooses löysi korianterinsiemeniä erämaavaelluksellaan. Appelsiinintuoksuisen, miedon ja makean korianterin maku muistuttaa salvian ja sitruunan sekoitusta.
"Tuhannen ja yhden yön tarinoissa" korianteri tunnetaan rakkaudenmausteena...
Korianteri sisältää runsaasti C-vitamiinia. Sitä on käytetty perinteisesti mm. stimuloimaan ruokahalua, apuna ruuansulatuksessa ja rauhoittamaan vatsaa.

Cilantro eli korianterista valmistettu uute on tutkittu kelatoiva valmiste. Vaikuttavasta aineesta on useita eläinkokeita, ja uutteesta konkreettisiä käyttäjäkokemuksia.

Yhdysvalloissa korianteriuutetta käytetään mm. autismin, aleksitymian ja aspergerin tukihoitona. Vaikutus perustuu rokote-elohopean kelatoimiseen pois kehosta ja välillisesti myös alumiinin ja formaldehydin poistumiseen. Kaikki aiemmat aineet ovat rokotteiden apuaineita, joita vastasyntyneen maksa ja aivot voivat varastoida.

Selkäkipujen Ennaltaehkäisy ja Itsehoito

2010-12-15T18:05:00.001+02:00

Suurin osa meistä kärsii vakavasta selkäkivusta jossain vaiheessa elämää. Huomattavan moni elää selkäkipujensa kanssa päivittäin. Hyvä uutinen on se, että jopa 90% paranee useimmiten seitsemässä viikossa. Mutta mitä voimme tehdä vähentääksemme, poistaaksemme tai ehkäistäksemme selkäkivun?

Jäljitä kipu sen lähteelle

Kivun lähde saattaa olla jossain täysin muualla, kuin painavien tavaroiden nostelemisessa tai liiassa golfin peluussa. Syy voi löytyä jaloistasi. Korkeat korot, kengät ilman riittävää tukea tai fyysiset seikat, kuten lättäjalkaisuus tai hyvin rintava jalka, voivat johtaa ajan myötä selkäkipuihin.

Myös yllättävän monella on hieman eripituiset jalat. Osa näistä johtuu eripituisista luista ja osa pitkään jatkuneesta virheellisestä asennosta, jossa lihakset ovat kehittyneet epätasaisesti ollen lyhyemmät toisella puolen kehoa. Tämä johtaa koko kehon epätasapainoon, jolloin yksi osa yrittää kompensoida toista. Useimmiten tuloksena on selkäkipu.

Toinen mahdollinen selkäkivun lähde on hermovaurio. Ennen selkäleikkaukseen menoa on kuitenkin syytä varmistaa diagnoosi magneettikuvauksella. Jos haluaa välttyä näin radikaalilta toimenpiteeltä, on olemassa pehmeämpiäkin vaihtoehtoja kivun hoitoon.

Hierojat, kiropraktikot ja akupunkturistit lähestyvät kipua holistisesti tehden ennen hoitoa kysymyksiä ravintotottumuksista tunne-elämään. Nämä terapistit yrittävät aina päästä kivun lähteille toisin kuin useimmat lääkärit.
Allopaattisessa lääketieteessä mennään edelleen vain oireiden mukaan.

Mitä voit tehdä?

Kokeile kiropraktikkoa tai akupunktiohoitoa. Jos ensimmäinen kokemuksesi ei ole positiivinen, kokeile toista ammattilaista. Toiset kiropraktikot harjoittavat hellävaraisia tekniikoita, kun taas toiset käsittelevät nikamia voimalla. Sinun tarvitsee selvittää mikä juuri sinulle sopii parhaiten. Sama pätee akupunktiohoitoihin. Kysele myös rohkeasti ystäviltäsi ja tuttaviltasi suosituksia, jos heillä on omakohtaisia kokemuksia kyseisistä ammatinharjoittajista. Alansa parhaat ovat kyllä yleiseti tunnettuja. Toisaalta juuri siitä syystä voit joutua odottamaan kauankin, että pääset heidän vastaanotolleen.

Kun valitset hierojaa, niin yritä löytää kokenut ja koulutettu ammattilainen. Usein kylpylöiden hierojat keskittyvät enemmän rentoutukseen, kuin jonkin vaivan hoitoon. Hermoratahieronta on myös hyvä vaihtoehto selkäkipujen kanssa kamppailevalle. Näitä ammattilaisia voi tiedustella myös kyseisten ammattikuntien liitoista, joista löytyy lisäksi tietoa tiettyihin erityisalueisiin erikoistuneista terapeuteista ja heidän yhteystiedoistaan.

Tunnista tunnetilasi

Lukuisat lääketieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet kroonisen kivun, erityisesti selkäkivun, yhteyden kyseisen henkilön vallitsevaan psykologiseen tilaan. Näissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että psykologisilla hoitomuodoilla, kuten kognitiivisilla käyttäytymisterapioilla, saavutetaan kroonisten selkäkipujen hoidossa huomattavasti parempia tuloksia, kuin perinteisellä lääketieteellisellä lähestymistavalla. Tämä tukee monen terveyden ammattilaisen päivittäisiä havaintoja.
Moni terapeutti on kokenut, kuinka emotionaalisen jännitteen ja stressin purkaminen on helpottanut asiakkaan fyysistä kipua. Usein nämä tunnetilat koostuvat syyllisyydestä ja hermostuneisuudesta.

Myös asennoitumisella kipuun on merkitystä. Jos uskottelee itselleen, että kipu on tullut jäädäkseen, eikä siihen auta mikään hoitomuoto, on luonut itselleen profetian, joka alkaa toteuttaa itseään. Oikealla asennoitumisella on suuri merkitys hoidon onnistumiseen.

Laatuaikaa itsellesi päivittäin

Jo muutaman minuutin päivittäinen rentoutuminen ja hengitysharjoitus lievittää stressiä, mikä puolestaan vähentää kipua.

Sano ääneen mihin sinua koskee. Sen jälkeen sano syy miksi olet stressaantunut. Voit tehdä tämän yksin tai yhdessä esim. ystävän kanssa.

Voit myös käydä säännöllisesti terapiassa, vertaistukiryhmässä tms. vähentääksesi stressiä ja löytääksesi mahdolliset taustalla vaikuttavat psykologiset syyt, jotka voivat johtaa selkäkivun syntyyn tai estää sen paranemisen.

Vahvista avainasemassa olevat lihakset

Usein kipujen ja särkyjen taustalla on liian vähäinen liikunta. Jos jatkamme liikkumista, kuten teimme nuorempina, voimme elää tervettä ja useimmiten kivutonta elämää hyvin pitkään. Liikunnan puute johtaa kehon liikkuvuuden vähenemiseen ja se puolestaan johtaa siihen, että kehosta tulee toispuoleinen lihasten käytön vähyyden vuoksi. Tässä pisteessä noidankehä on valmis ja viimeiseksi motivaattoriksi tulee kipu.
Selkäkipu on yksi yleisimmistä syistä miksi ihmiset hakeutuvat lääkäriin.

Vain yhdellä tai kahdella helpolla harjoituksella voi rakentaa itselleen "lihaskorsetin", joka tukee päivittäisiä toimintoja ja lisää kehon liikkuvuutta. Jos kipu on todella kovaa tai seurausta onnettomudesta, on tärkeää konsultoida lääkäriä tai muuta vastuullista ammattilaista sopivan harjoitusohjelman laatimisesta. Alkuun on hyvä tehdä liikkeet fysioterapeutin tai henkilökohtaisen kunto-ohjaajan valvonnassa, että liikkeet tulee tehdyksi oikein. Tavoitteeksi voi ottaa terveyden ja liikunnallisen, kivuttoman elämän.

Kirjoita muistiin yksi riittävän helppo tavoite, kuten kävelylenkki kerran viikossa. Laita tämä lupaus näkyville paikkaan, jossa näet sen päivittäin (kuten esim. jääkaapin oveen). Näin et pääse unohtamaan lupaustasi.

Kerro jollekin liikunnallisesta tavoitteestasi ja rohkaise häntä kysymään edistymisestäsi säännöllisesti. Jos käytössäsi ei ole henkilökohtaista kunto-ohjaajaa, vaan kuntoilet itsenäisesti, on tärkeää saada rohkaisua ja tukea ystävältä tai perheenjäseneltä.

Riko päivittäisiä rutiineita

Siitä lähtien, kun istumme pöydän ääreen lastentarhassa, alamme muokkaamaan kehojamme taipumaan eteenpäin. Monet meistä jatkavat pöydän ääressä istumista vuosikymmenien ajan. Suoritamme toistuvia tehtäviä ja pidämme liian vähän taukoja. Kaikki nämä tekijät johtavat huonoon ryhtiin. Monet ovat hämmästyneitä siitä miten kaukana he ovat normaalina pidetystä ryhdistä.
Normaali, terve ryhti tarkoittaa, että seisovan ihmisen korva, olkapää, lantio ja nilkka ovat kaikki samassa linjassa. Istumatyöläisillä on useimmiten pää liian edessä muusta kehosta. Tällöin jopa yksinkertaisesti makaaminen suorana lattialla katse kattoon käännettynä helpottaa suoristamaan ryhtiä.

Jotta voit estää kivun muuttumisen krooniseksi, tulisi sinun vaihdella ja rikkoa rutiineita mahdollisimman paljon. Nouse ylös 10 minuutin välein. Ravistele käsivarsia ja jalkoja, vedä hartioita taaksepäin ja tee muutama helppo venytys. Meidät on luotu liikkumaan. Me pilkoimme puita, kiipeilimme kukkuloilla, kannoimme vettä ja suoritimme monia erilaisia fyysisiä tehtäviä päivittäin. Nykyinen moderni elämäntapa ei enää vaadi noita fyysisiä ponnistuksia, joten varsinkin vanhetessa laiskistumme helposti ja luontainen liikkuminen vähenee.
Pysyäksemme terveinä ja voidaksemme nauttia kivuttomasta elämästä tulisi meidän päivittäin liikkua riittävästi.

Laita jokin kello muistuttamaan 10-15 minuutin välein. Nouse ylös ja venyttele minuutin ajan.

Harjoittele joka aamu peilin edessä suorassa seisomista. Pidä huoli, että korva, olkapää, lantio ja nilkka ovat linjassa keskenään. Ota tämä ryhtiasento useasti pitkin päivää. Laita vaikka tarralappuja kotiisi ja toimistoon muistuttamaan sinua tästä harjoituksesta.

Muuta toimintatapojasi

Artriitti on esimerkki rappeuttavista muutoksista, joita vanheneminen tuo tullessaan. Kipua voi kuitenkin kontrolloida, hoitaa ja ennaltaehkäistä. Sen ei tarvitse estää liikkumista ja normaalia elämää. Kun kiinnitämme huomiota niihin päivittäisiin toimintoihin, jotka rasittavat ja kuormittavat kehoamme turhaan, voimme alkaa muuttaa niitä.

Jos olet esimerkiksi tottunut laskemaan laukkusi aina lattialle tuolin sijasta, olet rasittanut selkääsi turhaan. Vuosia kestäneet rutiininomaiset painavien tavaroiden nostelut huonossa asennossa ovat kuormittaneet selkää tarpeettomasti. Sama pätee autolla ajamiseen, nukkumiseen ja vaikkapa tavaroiden poimimiseen.

Autoon on hyvä hankkia kunnon tuki ristiselälle, jos penkit säädöt eivät siihen riitä. Nukkuessa selkärangan saa pidettyä neutraalissa asennossa erityisen vartalotyynyn avulla, joka laitetaan polvien väliin. Ja kun lattialta pitää poimia jotakin, tulisi toisella kädellä pitää kiinni pöydästä niin, että osa vartalon painosta jakautuu myös kädelle jalkojen ja selän sijaan. Jopa näin pienillä muutoksilla saa selän päivittäistä kuormitusta kevennettyä huomattavasti. Jokainen helpottava muutos lisää yhteisvaikutusta ja selkäsi voi paremmin.

Kevennä mukanasi kuljetettavan tavaran määrää käsilaukussa, kassissa, repussa tms. Jätä kaikki tarpeeton pois.

Keskity päivittäin yhteen aktiviteettiin kerrallaan. Asiantuntijoiden mukaan pinttyneiden tapojen muuttaminen voi vaatia jatkuvaa huomiota kolmesta neljään viikkoa, ennen kuin vanha tapa on saatu korvattua uudella. Esimerkiksi kun tyhjennät astianpesukonetta, yritä kokeilla erilaisia asentoja, joilla voisit säästää selän kuormitusta mahdollisimman paljon. Kun olet saanut tästä uudesta tavasta luotua rutiinin, siirry seuraavaan muutosta vaativaan toimeen, kuten roskapussin nostoon tai pyykkikoneen tyhjentämiseen. Käy näin läpi kaikki päivittäiset askareesi ja tee tarvittavat muutokset selkäsi kuormitusta vähentääksesi.

Magnesiumkloridista apua selkäkipuun

Magnesium on elintärkeä kivennäisaine, joka auttaa kehoamme parantumaan sisältäpäin, koska sillä on soluja uudistava vaikutus ja se osallistuu erittäin laaja-alaisesti kehon moniin fysiologisiin toimintoihin. Lähes jokaisella suomalaisella on eriasteinen magnesiumin puutostila. Magnesiumia tarvitaan muun muassa ehkäisemään ja parantamaan lihaskramppeja,
suonenvetoa, vanhuuden vapinaa ja ikääntymissairauksia. Se on myös erittäin tärkeä tekijä lihasrentoutuksessa.

Nestemäinen magnesiumkloridi imeytyy iholta nopeasti verenkiertoon rasittamatta suolistoa, maksaa tai munuaisia. Yliannostuksen vaaraa ei ole, eikä se aiheuta löysää vatsaa, kuten huonosti imeytyvät suun kautta nautittavat magnesiumvalmisteet. Magnesiumkloridi rentouttaa nopeasti kireät ja jännittyneet lihakset, jolloin verenkierto ja aineenvaihdunta lihaksessa normalisoituu ja kipu hellittää. Säännöllisesti käytettynä magnesiumkloridi on tehokas apu erilaisten lihaskipujen ja -särkyjen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Magnesor-magnesiumvalmisteet ovat markkinoiden tehokkainta ja puhtainta magnesiumia.

Mistä Magnesoria voi ostaa?

www.lootuskauppa.fi

Vinkkejä Unettomuuden Luonnonmukaiseen Hoitoon

2010-09-16T10:55:00.001+03:00

Kärsitkö unettomuudesta? Onko sinulla vaikeuksia nukahtaa tai heräätkö pian nukahtamisen jälkeen etkä saa unta enää sen koommin? Unettomilla öillä voi olla suurempi vaikutus loppuelämääsi, kuin osaat kuvitellakaan. Univelkaisena on vaikeaa keskittyä, eikä henkinen hyvinvointikaan ole sille kuuluvalla tasolla. Jokaisen ihmisen unentarve on yksilöllistä. Riittävä uni on mielenterveydelle ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnille tärkeää. Omasta unentarpeesta ei voi tinkiä pitkäkestoisesti.

Luo itsellesi rutiineita ennen nukkumaanmenoa

Olipa ongelmasi nukahtamattomuus tai herääminen pian nukahtamisen jälkeen, rutiinien luominen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa.

Huomio se aika, jonka vietät päivittäin kuvaruudun äärellä. Useat meistä tuijottavat tietokoneen näyttöä koko päivän. Monitorista tuleva valo voi sotkea kehosi sisäisen kellon täysin. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, yritä rajoittaa tietokoneen käyttöä ja TV:n katselua, kun nukkumaanmenoaika lähestyy. Se antaa mielellesi aikaa rauhoittua.

Himmennä valot ajoissa. Kuten kuvaruutujen kanssa, kaikki keinovalo voi huijata kehoamme pysymään valveilla. Yritä sammuttaa tai himmentää kirkkaat valot ainakin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Äärimmäisissä tapauksissa voit jopa ottaa aurinkolasit käyttöön saadaksesi kehosi rauhoittumaan.

Pyhitä sänkysi nukkumiseen ja intiimiin kanssakäymiseen. Jos sinulla on tapana työskennellä sängyssä istuen tai TV:tä katsellen, yritä muuttaa nämä tottumukset.

Harrasta liikuntaa, mutta älä tee sitä myöhään illalla, jos sinulla on nukkumisvaikeuksia. Säännöllinen liikuntaharrastus voi auttaa nukahtamaan, kunhan et tee sitä liian lähellä nukkumaanmenoaikaa. Muutoin kehollasi on vaikeuksia yhtäkkiä rauhoittua rankan liikuntasuorituksen jälkeen. Yritä ajoittaa fyysinen rasitus päättyväksi vähintään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Rajoita syömistä ja juomista ennen nukkumaanmenoa. Tämä on erityisen tärkeää niille, joiden ongelmana on herääminen keskellä yötä. Älä syö tai juo vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa ja käy wc:ssä ennen kuin suuntaat lakanoiden väliin.

Rajoita kofeiinin nauttimista. Voit toki juoda aamukahvisi kuten ennenkin. Mutta jos sinulla on ongelmia nukahtamisen suhteen, tulisi kofeiinin nauttiminen rajoittaa aamu- ja päiväkahvihetkiin. Kahvi ja jopa tee (ei kofeiiniton yrttitee) nautittuna iltaisin voi aiheuttaa unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia.

Vinkkejä ja tekniikoita

Tarkista patja, jolla nukut. Joskus pelkästään patjan kääntäminen voi saada ihmeitä aikaan. Levottomana sängyssä kääntyileminen voi olla pelkästään mukavuusasia. Jos patja on jo vanha eikä sen kääntäminen enää auta, kannattaa suunnata patjaostoksille.

Lopeta kattoon tuijottaminen. Jos olet tehnyt sitä jo hyvän aikaa ja on ilmeistä ettet aio yrityksistäsi huolimatta nukahtaa, nouse sängystä. Vaihda sänky mukavaan nojatuoliin, jossa voit lukea, kutoa tai tehdä jotain muuta rentouttavaa puuhaa kunnes olet valmis ryömimään sänkyyn uudelleen.

Hengitä. Keskittyminen hengittämään syvään ja rauhallisesti voi helpottaa levotonta mieltä rentoutumaan ja vaipumaan uneen.

Lopeta kelloon vilkuilu. On normaalia haluta kääntyä katsomaan kelloa, kun on ensin aikansa yrittänyt laskea lampaita tuloksetta. Älä siitä huolimatta tee sitä! Se vain lisää levottumuuttasi ja tekee yrityksestäsi nukahtaa entistä haastavampaa. Jos tarve vaatii, niin peitä herätyskellosi jollakin, mikä estää sinua näkemästä aikaa.

Rentoudu. Jos syvään hengittäminen ei auta, voit kokeilla renotumistekniikkaa. Käy selällesi kädet kylkiä vasten ja kuvittele mielessäsi rentoutuvasi hitaasti alkaen varpaista ja etenemällä pikku hiljaa ylöspäin aina kasvoihin ja päälakeen asti. Etene rauhallisesti, jotta ehdit tuntea jokaisen ruumiinosasi kireyden ja jännityksen hellittävän ja muuttuvan rentoutuneeseen olotilaan. Useimmiten nukahdat kesken harjoituksen...

Jos mikään näistä keinoista ei tepsi vaan insomnia vaivaa edelleen, voit ottaa avuksi turvallisia rohdosvalmisteita, joiden käytöstä ei tule riippuvaiseksi.

Luonnon keinoja unettomuuden hoitoon

Vääränlaiset ruokailutottumukset sekä vitamiini- ja kivennäisainepuutokset ovat mahdollisia ja hyvin yleisiäkin syitä unettomuuteen. Esimerkiksi kivennäisaineden ottaminen illalla saattaa helpottaa univaikeuksissa.

Tukkoinen elimistö, johon on kertynyt kuona-aineita, on erinomainen kasvualusta mm. loisille, bakteereille ja sienille, jotka kaikki aiheuttavat unettomuutta hoitamattomina.

Mikäli elimistössä on paljon epäpuhtauksia ja myrkkyjä, mm. maksa ja munuaiset eivät jaksa toimia kunnolla, on seurauksena unettomuutta.

Magnesium vaikuttaa rauhoittavasti hermostoon ja parantaa unta. Se rentouttaa lihaksia, jolloin kehon lihasjännitys laukeaa ja nukahtaminen helpottuu.

L-Tryptofaani on tarpeellinen aivojen välittäjäaineen serotoniinin, noradrenaliinin ja melatoniinin muodostumiseksi, joten tryptofaanilla on tärkeä merkitys mielialatasapainoon, masennusherkkyyteen ja unen virkistävyyteen. Tryptofaanin toimintapareilla B6-vitamiinilla, niasiinilla, B1-vitamiinilla ja B12-vitamiinilla tryptofaanin ohella on erityisen suotuisa vaikutus tapauksissa, joissa keskittymiskyky, mieliala ja univalmius on häiriintynyt.

Ikiaikaisen perusrohdon, valeriaanan teho on taas huomattu. Nykyisin valeriaanaa kyselevätkin apteekeista tai luontaistuotekaupoista ne, joiden on vaikea vaipua uneen, mutta jotka eivät halua turvautua vahvoihin lääkkeisiin.

Lääkelaitos luokittelee valeriaanatuotteet rohdosvalmisteiksi tilapäisiin, lieviin unihäiriöihin ja jännitystiloihin.

Valeriaana auttaa myös vieroitusoireisiin, kun haluaa eroon unilääkeriippuvuudesta.

Valeriaanaan ei synny fyysistä riippuvuutta, mutta yhteisvaikutukset pitää muistaa: 200 milligramman annos vaikuttaa jo keskushermostoon.

Unettomuuden itsehoidossa huomioitavaa

Unettomuus ei ole sairaus itsessään, vaan aina oire jostakin kehon epätasapainotilasta, jopa sairaudesta. Tällainen oireilu ja erityisesti pitkäaikainen unettomuus on ehdottomasti syytä tutkia, eikä tyytyä pyrkimään vain eroon kiusallisesta vaivasta.

Esimerkkejä unettomuutta aiheuttavista sairauksista ovat mm. masennus, krooniset tulehdussairaudet, kiputilat, eri syistä johtuva kutina, alhainen verensokeri, krooninen munuaisten vajaatoiminta, eturauhastulehdus, pohjukaissuolenhaava tai vatsahaava, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, astma tai krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus.

9 Perimenopausaalista Oiretta

2010-09-10T16:29:00.001+03:00

Nuorten tyttöjen varttuessa heitä valmistetaan kotona ja koulussa valistamalla puberteetin mukanaan tuomiin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin. Mutta kuinka moni nainen on tietoinen niistä muutoksista, jotka keho käy läpi puberteetin ja menopaussin välissä?

Perimenopaussi, 10-15 vuoden ajanjakso ennen menopaussia, muuttaa naisen kehoa huomattavasti. Muutos hormonien tuotannossa (estrogeeni, progesteroni, androgeenit) aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka vaikuttavat naisen kehoon sekä hänen mentaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiinsa.
Kun pystyy tunnistamaan nämä oireet ja tietää, että kyseiset muutokset ovat normaaleja ja siten täysin asiaankuuluvia, voi pelko ja ahdistus vanhenevassa kehossa elämiseen hälvetä ja elämänlaatu parantua.
Tässä on lueteltuna yleisimpiä oireita, jotka kertovat kehon käyvän läpi perimenopausaalista vaihetta:

Muutokset kuukautisissa. Kuukautisten väli on pidentynyt tai lyhentynyt, vuoto on runsaampaa tai niukempaa, tai kuukautiset saattavat jäädä kokonaan väliin. Naisen katsotaan olevan menopaussissa, kun kuukautisia ei ole ollut vähintään vuoteen.

Kuumat aallot ja yöhikoilu.

Katkonainen uni. Tämä voi johtua edellä mainituista, mutta voi tapahtua myös ilman yöllistä hikoilua. Monilla naisilla on lisäksi nukahtamisvaikeuksia.

Mielialanvaihtelut. Perimenopaussin hormonaaliset muutokset iskevät toden teolla naisen tunne-elämään vaihdellen yleisestä ärtyneisyydestä vakavaan depressioon.

Emättimen kuivuminen. Tästä voi olla seurauksena todella kivulias yhdyntä, ellei tarkoitukseen sopivaa liukastetta käytetä riittävästi.

Lisääntynyt rasvan määrä vyötäröllä. Hei, ainakin sille löytyi nyt syy! Siitä huolimatta vatsarasva on terveysriski ja viimeistään tässä vaiheessa on syytä kiinnittää huomiota ruokavalioon ja terveyttä edistävään liikkumiseen.

Virtsaamiseen liittyvät ongelmat. Alentunut estrogeenitaso voi aiheuttaa ongelmia emättimessä ja virtsateissä.

Vaikeudet keskittymisessä ja muistamisessa. B-vitamiinilisä voi helpottaa näitä oireita.

Luukato. Osteoporoosin riski kasvaa huomattavasti tässä elämänvaiheessa. On suositeltavaa käydä luuntiheysmittauksessa 40 ikävuoden tienoilla, jotta tilannetta voidaan monitoroida ja hoitaa tarvittaessa.

Tunnistamalla nämä oireet ja tukemalla kehosi terveyttä ja hyvinvointia -syö hyvin ja terveellisesti, harrasta liikuntaa, lepää riittävästi, ota tarvittaessa lisäravinteita, ylläpidä molemminpuolista rakkautta - kohtaat tämän vaiheen elämässäsi voimalla, viisaudella ja kiitollisuudella.

10 Syytä Käyttää Lisäravinteita

2010-08-22T15:10:00.001+03:00

Moni kyseenalaistaa vieläkin ravintolisien käytön ylipäänsä. Luettelen nyt kymmenen syytä harkita normaalin ruokavalion täydentämistä korkealaatuisilla lisäravinteilla:

Nykyinen kaupallinen tehomaanviljely köydyttää maaperän monien elimistölle tärkeiden mineraalien, kuten esim. magnesiumin suhteen. Luonnollisesti tällaisessa maaperässä kasvatettu ruoka ja sen raaka-aineet kärsivät samojen mineeraalien puutteesta.
Monet ruokatarvikkeet on kuljetettu tuhansien kilometrien päästä ja varastoitu pitkäksi aikaa ennen kuluttajan ostoskoriin päätymistä. Näissä elintarvikkeissa voidaan havaita esimerkiksi tärkeiden B- ja C-vitamiinien merkittävä vähentyminen.
Kaikki ruuan prosessointi (esim. keittäminen, paistaminen, säilöntä) vähentää niin ikään arvokkaita ravinteita, jolloin riittävä suojaravinteiden saanti syödystä ruuasta on todella vaikeaa.
Monet hedelmät ja kasvikset ovat geneettisesti muunneltuja paremman tuottavuuden ja ulkonäön saavuttamiseksi. Valitettavan usein tämä tapahtuu ravitsevuuden hinnalla. Mummon itse kasvattamat tomaatit saattoivat olla muhkuraisia ja eri värisiä, mutta maku ja ravinteet niissä oli tallella toisin, kuin nykyisissä lentotomaateissa.
Epäsäännölliset ruokailutottumukset, riittämätön ruuan pureskelu, kiireessä hotkiminen ja stressi myötävaikuttavat ruuan huonoon sulamiseen. Tällöin elimistön on huomattavasti vaikeampaa imeyttää ruuasta tarvitsemansa ravintoaineet.
Lääkkeiden käyttö on kehittyneissä maissa lisääntynyt huomattavasti ajan saatossa. Useimmat lääkkeet köyhdyttävät elimistölle välttämättömien ravintoaineiden varastoja altistaen puutoksille.
Erilaiset elämäntilanteet ja muutokset terveydentilassa voivat aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden tarpeen huomattavaa lisääntymistä. Esimerkiksi raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän foolihappoa, kun taas menopaussi-ikäiset kärsivät usein kalsiumin puutteesta.
Ympäristön saasteet ilmassa, vedessä ja ruuassa saattaa lisätä elimistön ravintoainetarvetta haitallisten ainesosien puhdistamiseen ja eliminoimiseen. Tämä on erityisen totta antioksidanttivitamiinien, A,C ja E osalta.
Meillä jokaisella on omat geneettiset heikkoutemme mukaanlukien joidenkin ravintoaineiden lisääntynyt tarve, joidenkin ravintoaineiden todennäköisempi ehtyminen ja suurempi todennäköisyys jonkin sairauden puhkeamiseen, jos elimistömme kärsii vitamiinien tai mineraalien puuttesta.
Monien ravintoaineiden on todettu ehkäisevän tai auttavan esim. korkean kolesterolin, artriitin ja syövän hoidossa.

Jokaisen tulisi konsultoida pätevää terveydenhoidon ammattilaista ensin välttääkseen mahdolliset lääkkeiden ja ravintoaineiden interaktiot. Lisäksi jokaisen tulisi välttää ravintolisiä, jotka sisältävät makeutusaineita, väriaineita, keinotekoisia makuaineita, säilöntä- tai täyteaineita. Lasten tulee aina käyttää vain lapsille tarkoitettuja ravintolisiä.